Alkuun vähän kuulumisia! Syy omaan hiljaiseloon on ollut se, että kävin melkein kaksi viikkoa sitten viisaudenhampaiden poistossa.
On ollut todella kivuliaita viikkoja takana, etenkin kun ensimmäiseen viikkoon ei tullut puhumisesta mitään ja muutenkin olo oli tosi kipeä. Onneksi nyt vihdoin helpottaa ja on päässyt arkeen takaisin kiinni.
Ihanaa kun ollaan saatu viikon verran jo nauttia lumisesta maasta. Se toi heti tunnelmaa ja valoisuutta tähän pimeään vuodenaikaan.
Toivon että se pysyisi ainakin jouluun asti. Mähän siis rakastan enemmän talvista lunta, kuin sitä että on plusasteita talvella.
Kun ensilumi tuli maahan, kävimme heti seuraavana päivänä ihmettelemässä sitä. Eihän meidän taapero ollut vielä nähnyt lunta, koska viime talvena hän oli vielä pieni vauva, joten nyt pääsi ihan kunnolla tutustumaan siihen.
Sitä oli ilo seurata, kun näki miten riemuissaan toinen oli. Hän heitteli lunta, hymyili ja kiljahteli iloisesti mennessään ulkona. Aivan parasta seurata miten toinen nautti niin.
Onneksi ei oo sen suhteen hätää, on vain useampi kyläpaikka missä vierailla jouluna, joten pitää miettiä vähän aikataulua. Vaikka on tosi harmillista sanoa joulu ja sana aikataulu samassa lauseessa.
Joulun pitäisi olla kiireetöntä aikaa ilman mitään stressiä. Toivotaan että joulu sujuu siis mukavissa merkeissä kaikilla.
Jouluna on mun mielestä aivan parasta vaan rauhoittua kunnolla, viettää läheisten kanssa aikaa ja se yhdessäolo on musta kaikista tärkeintä.
Hassua ajatella, että silloin kun olin jotain 18v. niin lähdin enemmän mielelläni joulupäivänä baariin, kun oisin ollut kotona. Onneksi mieli muuttuu ja on tässä aikuistuttu jonkin verran.
Jouluna voi hengailla pyjamassa vaikka koko päivän ja vain olla. Sitä odotan.
Leivottiin myös ystävän ja lapsien kanssa pipareita yhdessä. Se oli tosi kivaa, ainakin meidän äitien mielestä. Kyllä lapsillakin oli hauskaa, kun pääsivät tutkimaan ja kokeilemaan kaikkea.
Toivottavasti kaikilla on ollut mukavaa aikaa, pimeydestä huolimatta.
- Emma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti