Sairastelupäiväkirja vol 591

Täällä on taas viikko sairasteltu tosi kovasti. Just kun kerettiin puolison kanssa ihastella sitä, ettei olla ehkä kuukauteen oltu kipeänä. Sitten tadaa, puoliso tuli meillä ekana kipeäksi ja sitten sairastui lapsi ja itselläkin tuli terveysongelmia, taas kerran.

Ehkä nyt uskaltaisi hetken huokaista ja toivoa, että ainakin pahimmat pöpöt olisivat takana ja kesällä olisi sen suhteen vähän helpompaa. 

Meillähän meni siis aivan totaalisesti ohi tämä kunnolla alkanut kevät/kesä. Tuntui että luonto puhkesi yhdessä yössä kukkaan ja muuttui vihreäksi. Saatiin vain kotona ikkunoista ihastella kauniita maisemia.

No meidän onneksemme tänään onkin ollut oikein mukava päivä ja ensimmäinen päivä, kun päästiin ulkoilemaan kunnolla ja päästiin ihastelemaan ihanaa luontoa. 

Mun mielestä tää alkukevät on vuoden parasta aikaa, kaikki on niin sellaista vaalean vihreää ja just tuoretta. Kukat kukkii ja ulkona valoa riittää vaikka kuinka pitkäksi iltaan asti. 

Ainoa miinus on siitepölyallergia, mikä aina puskee esiin heti kun kaikki kukkii. Ei kuitenkaan anneta sen haitata menoa. 

Meillä myös jäi oikeestaan äitienpäivä viettämättä, vaikka toki ihana mieheni toi mulle aamupalan sänkyyn ja jaksoi nähdä vaivaa just hirveen sairastelun keskellä. 

Saatiin myös kotona tehtyä oikein ihana lounas sillä aikaa kun lapsi nukkui. 

Kyllä siinä oli siis aivan tarpeeksi itselleni, mutta harmitti kun jäi oma äiti ja anoppi sekä omat isoäidit juhlimatta kyseisenä päivänä. Eihän toki sairastumiselle mitään voi.

Että semmoisia kuulumisia tänne meille tällä kertaa. Lopussa on kuvia vähän sieltä sun täältä, mitkä on kuvastaneet meidän päiviä. 

- Emma

Meidän vappu

Vappu vierähti tosi nopeasti, tässä on mennytkin alkuviikon päivät korjailessa pitkän viikonlopun aiheuttamaa väsymystä. 

Oli tosi kiva ja onnistunut vappu kaikinpuolin, mutta kyllähän kaikki kiva myös voi väsyttää, etenkin näin raskaana ollessa. 

Lauantaina mun sisko tuli meille yöksi. Vietettiin koko päivä yhdessä, syöden munkkeja ja herkkuja. Toki myös simaa unohtamatta! 

Sitä aina melkein unohtaa, että kuinka ihanaa se sima oikeesti onkaan. Oli tosi kiva kun kaupasta löytyi tuota täysin alkoholitonta mehukatin simaa, niin pystyi hyvin juoda sitä hyvällä omallatunnolla. 

Lauantai päivä koostui siis yhdessäolosta, syömisestä, ulkoilusta ja oli tosi kivaa, että saatiin mun sisko tänne meille pitkästä aikaa kylään. 

Musta on aina yhtä ihanaa jos joku perheenjäsen/läheiset on meillä käymässä. On ihanaa myös katsoa kuinka innoissaan meidän esikoinen on. 

Hän sai lahjaksi mun siskolta oman tarrakirjan ja tarroja! Tarrat on ollut pitkään hitti meillä ja selkeesti hän jo puoli vuotta osoittanut kiinnostusta niitä kohtaan. Nyt hän vihdoin sai oman tarrakirjan ja sitä on tässä tutkittu ahkerasti monta päivää! 

Sitten sunnuntaina mun sisko lähti kotiin ja meille tuli iltapäivästä mun ystävä perheineen meille syömään ja viettämään vappua. 

Oli tosi ihanaa päästä viettämään yhdessä aikaa ja toki seurailla kuinka lapset leikkivät ja viettävät myös aikaa yhdessä. 

Maanantai aamupäivä meni miehen vanhempien kanssa ulkoillessa. Jonka jälkeen syötiin lounaat, tultiin kotiin, hengähdettiin hetki ja mentiin tytön kanssa vielä loppupäiväksi ulos. 

On ollut niin mielettömät säät kyllä. Paitsi en voi enää sanoa samaa. Tänään aamulla kun herättiin, avattiin verhot ja nähtiin, että lunta on satanut maahan. Toukokuussa..

Saa nähdä milloin se kevät alkaa kunnolla.

Siinä oli meidän vapun kuulumiset! Toivottavasti kaikilla myös sujui pitkä viikonloppu mukavasti. 

- Emma

 

Yllätyksiä luvassa

Kuten otsikkokin sen jo kertoo, mulla on teille ilmoitusluontoista asiaa. 

Tää ei oo tosiaan ollut mikään salaisuus, eikä pitkään varjeltu asia, mutta en oo aikaisemmin vaan tuonut tätä asiaa ilmi.

Ollaan ja oon tosiaan todella onnekkaassa tilassa (jälleen) ja voin suurella ilolla ja onnella ilmoittaa, että odotan meille uutta vauvaa. 

Me saadaan siis neljäs perheenjäsen tulevana syksynä. Mikä on tosi ihanaa ja upeaa. 

Tässä on siis se ”vaiettu” syy, miksi oon voinut viimeiset melkein puoli vuotta huonosti. 

Tosiaan kärsin jo ensimmäisessä raskaudessa luultavammin hypermeesistä. Eli siis jos ei ole tuttu termi, niin kärsin todella voimakkaasta raskauspahoinvoinnista. 

Ja kun se ei ole oikeastaan vain ”pelkkä” pahoinvointi, vaan tuossa sairaudessa toi on niin kokonaisvaltaista mikä vaikuttaa kaikkeen sun elämässä. Yhtäkkiä menee toimintakyky täysin ja et pysty elämään normaalisti, et juttelemaan, syömään, nukkumaan, vaan oksentelet vähintään 15 kertaa vuorokauden aikana ja joka ei helpottunut millään. Ei millään. Olo oli kuin jatkuvassa vatsataudissa ja mitä pahemmassa. 

En osaa edes sanoin kuvailla ja selittää sitä minkälaista oon joutunut kokemaan, joten googlaamalla voi myös etsiä tuosta hypermeesistä tietoa jos kiinnostaa.

Toi on oikeesti tosi rankkaa etenkin itselle ja muulle perheelle. Todella voimakas raskauspahoinvointi lamauttaa ihmisen ja todella se koskettaa koko perhettä.

No en enempää halua enää siitä asiasta vatvoa. Oon tosi onnekas että pahoinvointi on hellittänyt hieman ja oon pystynyt viimeaikoina elämään sitä ”normaalia” elämää. 

Edelleen vaikka oon jo reippaasti yli puolen välin, niin valitettavasti pahoinvointi ja muut oireet eivät ole lähteneet kokonaan. Tämäkin on siis todella yksilöllistä. 

Ollaan kuitenkin mielettömän onnellisia ja kiitollisia tästä tulevasta vauvasta ja vaikka onkin elämä ollut paussilla jo viiden kuukauden ajan. 

Nyt kun on toinen raskaus menossa, tällä kertaa onkin ihan eri meininki kuin ensimmäisessä.

Sitä tietää jo mitä tuleman pitää ja millaista raskausaika on. On kuitenkin aivan ihanaa, että meidän esikoisesta tulee isosisko. 

Hih ja kermana kakun päällä, mulla on elämässä myös niin onnekas tilanne, että mun kaksi ystävää on myös samaan aikaan raskaana kuin minä. Se on jotenkin kultaakin kalliimpaa pystyä jakamaan kaikenlaisia tuntemuksia ja fiiliksiä ystävien kanssa, etenkin juuri niiden kenellä on täysin sama elämäntilanne. <3 

Tämmöisiä uutisia tällä kertaa.

- Emma

 

 

Helppo ja kevyt jälkiruoka

Jos tekee mieli jotain makeaa, näin tulevaa vappua ajatellen. Niin mulla olisi yksi super hyvä ja helppo jälkiruokavinkki! 

Nimittäin rahka. Tätä reseptiä voi muokata ihan oman makunsa mukaisesti ja tehdä esim eri rahkalla kuin mitä oon tässä käyttänyt.

Tosiaan tein yhtenä päivänä sitruunarahkaa kotona. Rakastan kaikkea raikasta ja sitruuna on super hyvää. Tää on tosi kevyt ja sopiva jälkiruoka.

Ainekset:

- 1 pkt Flora vanilla

- 1 pkt joko maustamatonta tai valmiiksi maustettua rahkaa (kuten itse käytin sitruunan makuista.)

- 1 luomusitruuna

- Marjoja

1. Vispaa flora vanilla kuohkeaksi vaahdoksi.

2. Lisää rahka flora vanillan joukkoon, älä enää vispaa vaan sekoita hyvin esim. lusikalla.

3. Pese sitruuna hyvin ja raasta sitruunan kuori rahkan joukkoon. 

4. Purista lopuksi sitruunan mehu rahkan joukkoon ja sekoita.

Tadaa! Valmista! Niin nopeaa ja helppoa! Tätä reseptiä voi tosiaan muokata oman maun mukaisesti. 

Mun vakkari versio on tästä sellainen, että Flora vanillan joukkoon lisään maustamatonta maitorahkaa ja lopuksi lisään marjoja. Esim mansikoita ja mustikoita. 

Tää on oikeesti niin super hyvää! Mun mies aina sanoo, että tätä voisi hyvin syödä kulhollisen suoraan jos vain jaksaa. Tää on ihan hänen lemppari jälkkäriä ja toki myös mun!

Kertokaa jos testaatte reseptiä ja mitä tykkäsitte. 

Ihania herkutteluhetkiä!

- Emma

 

Miten äitiys on muuttanut mua?

Aloin tälläistä kysymystä itse tässä pohtimaan: Miten äitiys on muuttanut mua ja miten näen itseni?

Silloin kun aloin odottamaan meidän tyttöä, en todellakaan tiennyt mitä tuleman pitää ja minkälaista raskausaika tulee olemaan ja minkälaista on tosiaan tulla äidiksi. 

Kaikki oli niin uutta ja hämmentävää ja sitä äitiyttä ja siihen valmistautumista alkaa tehdä raskausaikana. 

Sanoisin että ainakin itselle se oli tosi kova kasvun paikka ja se oli sellainen henkinen matka. 

Tottakai jokaisella on omat kokemuksensa ja mielipiteensä äitiyteen. Musta etenkin raskausaika ja toki äitiys on sellainen henkilökohtainen asia.

Muistan kun mietin pitkään, että minkälainen äiti musta tulee ja miten kaikki asiat tulevat menemään. 

Oon ennen lasta mun mielestä ollut aika spontaani, en hirveesti murehtinut tulevaa, elin ja menin hetkessä.

Joten miten sitten äitiys muutti mua? Kaikella tavalla. Sain tästä aiheesta inspiraation, kun useammalla on ollut tästä puhetta nyt lähiaikoina ja ihmiset ovat kertoneet omia kokemuksiaan.

Sanoisin siis, että äitiys muutti kaiken, mutta hyvällä tavalla. Sain ja oon saanut elämääni sellaista rauhaa ja hyvää oloa. Tiedättekö, kun on sellainen fiilis, että näin tän kuuluikin mennä ja mun kuuluukin olla just tässä missä oon.

Sellainen onnellinen, levollinen ja rauhallinen olo sisällä. 

Oon mun mielestä äitiyden myötä tullut rauhallisemmaksi, ymmärtäväiseksi ja voi kun tätä listaa voisi jatkaa. 

Juuri sellainen iso henkinen kasvu on tapahtunut ja pidän siitä tosi paljon. Oon aikuistunut. Täytänhän mä tänä vuonna jo 27 vuotta.

On tosi vaikea ehkä selittää ja kuvailla muille, et millaista on olla äiti ja millaista oli silloin tulla ekaa kertaa äidiksi. 

Musta äitiys ja vanhempana olo on maailman parasta mitä itselle on tapahtunut, vaikka se ehkä jonkun korvaan voi tosi kliseiseltä kuulostaa. 

En toki kiellä, ettei olisi oikeesti välillä ihan hirveen rankkaa ja ettei välillä sitä miettisi, että miten tästä selviää. Esimerkiksi kovista sairastelukierteistä, uhmasta tai vain huonoista päivistä. 

Loppujen lopuksi kyllä tää kaikki on niin sen arvoista. Oma lapsi on parasta mitä tiedän. 

On niin antoisaa nähdä miten ylipäätään lapset kasvaa ja kehittyy. On ihanaa, että mulla on yksi pikku tyyppi ketä kutsuu mua äidiksi. Musta maailman kaunein sana on ”Äiti.”

- Emma 

Hyvää fiilistä

Moikka!

Ensinnäkin ai vitsi miten upea sää tuolla ulkona, tänään on luvattu +17 astetta lämmintä ja kyllä tuolla ulkona tuntuu, että ihan kuin ois jo kesä. 

Mulla on tänään lomapäivä töistä, jonka otin noin muuten vaan, vaikka sinänsä mitään erikoista menoa ei tänään ole. 

Oon saanut tänään vihdoinkin tehtyä paljon sellaisia asioita kotona, mitkä on kuormittaneet mua monia kuukausia ja aiheuttanut tavallaan turhaa metatyötä.

Esimerkkinä: pitkään mietin että miten meidän huushollissa on niin paljon tavaraa, haluaisin käydä kaikki mahdolliset kaapit läpi ja heittää turhaa käyttämätöntä tavaraa pois. En heitä roskiin vaan olen kerännyt säkkiin, minkä vien kierrätyskeskukseen.

Moni varmasti perheellinen tietää, että kun on pieni lapsi yksi tai useampi, niin sellaista aikaa ei yksinkertaisesti vain enää ole, että voisit tehdä tuosta noin vaan ”yhden asian” mikä on pyörinyt mielessäsi. Jep. Mulla kesti varmaan 4-5 kuukautta, ennen kuin pääsin toteuttamaan tän mun projektin.

Aloitin käymällä keittiön kaapit läpi, heitin vanhaksi menneitä elintarvikkeita pois, karsin turhat leikkuulaudat, huonot veitset, liian monet kauhat ja kaiken tuollaisen pois. Vähemmälläkin pärjää. Miksi pitäisi olla viisi eri kauhaa jos oikeasti käytät vain kahta? 

Oon tosi paljon seurannut somessa, kun on paljon minimalistisia instagram-tilejä, että mistä aloittaa ja mikä itseä inspiroi. Toki oon itse haalinut myös tätä tavaraa meille ja lapsen myötä tavaroita on tullut miljoona lisää, mutta aina tarvittaessa sitä tavarapaljoutta voi vähentää.

Sain keittiön suht hyvään tilaan, joten jatkoin tänään tätä mun projektia siihen meidän pahimpaan sekamelskaan, eli meidän varastoon.

Se oli niin täynnä ja sekaisin, että hyvä kun pääsi ovesta sisään. Kaikki on vain tuupattu ja kiireessä jätetty sinne oman onnensa nojaan lojumaan.

Nyt vihdoinkin sain järjesteltyä koko varaston siistiksi ja laitettua kaikki omiin laatikoihin ja sain jopa kirjoitettua niihin, että mitä ne sisältävät.

Meillä oli tosi perus juttu tässä pitkään, että yhtäkkiä tulikin tarve jollekin, muttei yhtään muistettu mihin se ollaan laitettu. ”Jossain varastossa varmasti on” kuului se yleinen lausahdus, mutta auta armias jos sinne ois sen tavarapaljouden sekaan pitänyt mennä etsimään jotain, niin turha toivo. 

Onneksi vihdoin nyt se on siisti ja kaikilla on oma paikkansa ja tavarat löytyy heti.

En tajua miten meilläkin oli näin päässyt käymään, vaikka juuri vasta viime kesänä tänne muutettiin.

Sain muuten myös aamusta laitettua meidän pihan yläterassin kevät/kesä kuntoon ja siitä tuli kyllä ihana, vaikka itse sanonkin. En viitsinyt ottaa koko terassista kuvaa, tai en ajatellut sen tarkemmin mitenkään teille esitellä sitä. 

Puolisokin ihasteli oman työhuoneen ikkunasta näkymiä ja sanoi, että kyllä nyt etenkin talven jälkeen näyttää extra hyvältä toi meidän yläpiha. Siitä tuli hyvä mieli.

Lisäksi eilen sain myös kevät/kesä kukat istutettua loppuun ja oli niin ihanaa kun mulla oli koko ajan pieni apulainen mukana. Hän siis otti myös esim. multaa pussista ja laittoi ruukkuun ja hänestä näki kuinka iloinen hän oli, kun sai osallistua ja auttaa äitiä.

Oonkin sitä mieltä, että lapsi tulisi todellakin ottaa mukaan jo varhain kotiaskareisiin mukaan. En tarkoita, että lapsen pitäisi oikeasti jotain tuossa iässä tehdä, mutta niin että hän oppii ja saa osallistua vanhempien mukana oleviin askareisiin.

Jo ennen kuin hän oli edes täyttänyt yksi, hänen lempipuuhaa oli lattian siivous. Hän itse keksi ottaa jonkun rätin/sukan/vaatteen ja alkoi putsata lattioita. Varmasti oli saanut minusta vaikutteita. 

Mulla on tänään ollut jotenkin heti aamusta herättyäni tosi kiva fiilis tähän päivään. 

Vein aamulla lapsen päiväkotiin ja lähdin sen jälkeen kauppaan ostamaan muutamat tarpeelliset jutut. Jo kaupassa käydessäni se hyvä fiilis lisääntyi, kauppa oli hiljainen ja kauppaan paistoi jotenkin tosi ihanasti aamuinen kevät aurinko.

Sainkin myös extempore idean, että voisin viedä puolisoni extempore ”päivätreffeille” syömään. 

Joten niin me lähdettiin lounaalle lähimpään sushipaikkaan. Siellä oli kunnon buffet ja paljon muutakin syötävää, joten syötiin onnellisina siellä rauhassa lounaat ja oli sekin kyllä todella ihana päivän piristys ja kohokohta.

Oonkin tässä kotona touhuilut aikalailla aamusta asti ja mun puoliso äsken tokaisinkin mulle, että hei vitsi hänelläkin on hyvä fiilis, että kuulemma tämä mun hyvä fiilis tarttuu. Ja näinhän se on! Hyvä luo hyvää ympärilleen.

Toivottavasti teillä on myös ihana perjantaifiilis ja todella nautinnollista, että nyt alkaa viikonloppu!

Oikein ihanaa viikonloppua ja hyviä hetkiä sinne teillekin. <3

- Emma