Meidän joulu 2022

Niin se aika vaan meni ja joulu hujahti tosi äkkiä ohitse. Sitä aina odottaa tosi paljon ja hartaasti ja sitten se onkin niin äkkiä ohi. Mun mielestä joulu kuitenkin jatkuu vielä uuteenvuoteen asti. Oikeasti se taitaa olla loppiaiseen saakka.

Tässä olisi meidän joulu kuvina. Kuvia on otettu sieltä täältä. Ollaan oltu eri paikoissa kylässä ja yötä. Aika on mennyt läheisten kanssa rennosti vain oleskellen. Toki meidän pikkuneiti vauhdittaa menoa joka päivä, mutta se on vain ihanaa, kun on monta ihmistä ketkä haluaa touhuta hänen kanssaan. 

Ollaan jouluna syöty kirjaimellisesti hyvin, naurettu, nukuttu liian vähän, pelattu useasti lautapelejä, katsottu elokuvaa, käyty ulkona, juteltu sekä nautittu vain toistemme seurasta. Kaikin puolin hyvin onnistunut joulu siis. 

Leivoin muuten jouluaattoaamuna sellaista jouluista suklaakakkua. Unohdin ottaa valmiista kakusta kuvan. Tässä kuitenkin vähän kärsineet palat kakusta. Vein mun perheelle sekä miehen perheelle tuliaisina itse leipomaa kakkua. Kakun reseptin katsoin @kakkukatri instagramista. Voin kuitenkin laittaa tähän vielä reseptin alas.

Unelman pehmeä suklaakakku

• 4 dl vehnäjauhoja
• 1 dl kaakaojauhetta
• 2 tl leivinjauhetta
• (2 tl piparkakkumaustetta)
• 2 kananmunaa
• 3 dl sokeria
• 200 g Auran maustamatonta majoneesia
• 2 dl vettä

Sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää majoneesi ja sekoita. Lisää vesi ja sekoita. Lisää toisiinsa sekoitetut kuivat aineet lastalla nostellen taikinaan. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun n. 20 x 30 cm vuokaan. Paista 180 asteessa noin 30min.

Silkkinen suklaakuorrutus

• 200 g Auran maustamatonta majoneesia
• 5 dl tomusokeria
• 2 rkl kaakaojauhetta
• (1 tl piparkakkumaustetta)

Vatkaa kuorrutuksen aineet kuohkeaksi ja levitä se jäähtyneen kakkupohjan päälle.

Toivottavasti kaikilla on ollut oikein rauhallinen ja mukava joulu!

- Emma

 

Tuomaan markkinat ja jouluinen Helsinki

Käytiin tässä alkuviikosta perheen kesken Helsingissä. Mentiin fiilistelemään jouluista Helsinkiä ja käytiin pyörähtämässä Tuomaan markkinoilla. Ne on niin hyvän mielen markkinat. Siellä panostetaan persoonallisiin ja laadukkaisiin lahjoihin/ostettaviin sekä kiireettömään jouluun. Lisäksi sieltähän saa herkullisia ruokakokemuksia. Mikä ihaninta, että Tuomaan Markkinat on Helsingin Senaatintorilla, Tuomiokirkon kupeessa. Tuomiokirkko itsessään on aivan upea.

Tuntuu, että lapsen myötä haluaa panostaa jouluun ja joulutunnelmaan ihan erilailla. Olikin hienoa seurata vierestä kuinka oma lapsi ihmettelee kaikkea. Hänellehän tämä on toinen joulu, mutta ensimmäinen sellainen, että hän jo ymmärtää joitain asioita. Vaikka tästä jouluista tuskin vielä muistoja jää, mutta jotain tunnejälkiä varmasti.

Käytiin tytön kanssa siinä ihanassa karusellissä myös, mikä on keskellä markkinoita. Hän ihmetteli ja hymyili koko matkan ajan. Se oli parasta.

Sitten menimme katsomaan totta kai Stockmannin perinteisen jouluikkunan. Sehän on aivan mieletön. Tyttö pääsi itse kävelemään pitkin katuja ja hän meni ihastelemaan ikkunaa. Niin liikuttavaa. Oli kaikin puolin onnistunut reissu siis. 

Onko muita ketkä on käynyt fiilistelemässä kaupungilla joulua?

- Emma

Viisi yötä jouluun

Kohta se on täällä! Joulu nimittäin tulee jo ihan pian. Viisi yötä enää ja sitten onkin jouluaatto.

Oonkin toistellut tätä jo moneen kertaan, mutta kyllä se aina yllättää, kun se niin sanottu h-hetki lähestyy aivan yhtäkkiä kuitenkin. 

Me mennään miehen vanhempien luokse jouluaattona. Sitten joulupäivänä ajellaan mun vanhempien luo. Paljon kyläilyä siis tiedossa, mutta niin ihanaa, että kohta päästään kaikki kokoontumaan saman pöydän ääreen. Jotenkin tuntuu, ettei tarpeeksi usein kokoonnuta yhdessä läheisten kanssa saman pöydän ääreen tai saatika edes samaan paikkaan.

Jokaisella on omat elämänsä ja kiireensä, joten yhdessäololle ei ole niin helppoa noin vaan enää löytää aikaa. Siksi ehkä aidosti odotan aina joulua ja joulunaikaa, koska tiedän, että se on yleensä rauhallista aikaa ja rauhoittumisen aikaa. Silloin nähdään läheisiä ajan kanssa, ilman kiireen tuntua ja nautitaan vain joulupyhistä.

Mulla on muuten huomenna syntymäpäivä ja täytän 26 vuotta. Ajatella. Tuntuu vieläkin kuin oisin parikymppinen. Toisaalta taas ei, koska on tässä viime vuosina aikuistuttu todella. Hyvä niin. En haluaisi enää ollakaan parikymppinen, niin tietämätön ja huoleton. Huolettomampi voisin toisinaan mielellään olla yhä, niin ettei tarvitsisi kantaa jatkuvaa huolta kaikesta, mutta sitähän vanhemmuus on. On kivaa ajatella mitä tähän ikään mennessä onkaan saavuttanut elämässä ja muutenkin päässään summata kulunutta vuotta.

Meillä oli eilen siskojeni ja serkkujeni kanssa etäpikkujoulut, koska moni on ollut juuri kipeänä sekä aikataulullisista haasteista johtuen, päätimme, että on parempi siirtää näkemistä. Oli tosi ihanat etäpikkujoulut kuitenkin. Nähtiin jopa videon välityksellä meidän yhtä kaukana asuvaa serkkua! Se oli tosi antoisaa. Mietimme eilen jokainen ääneen, että mitä meille on tästä vuodesta jäänyt käteen. 

Itse pohdin sitä, että tosiaan, mitä mulle on jäänyt tästä vuodesta käteen. Ainakin isona tekijänä on ollut meidän muutto kesäkuussa ja myös suuritekijä on ollut se, että olen saanut vihdoin apua omaan synnytyksen jälkeiseen masennukseen, mikä oli pitkään hoitamatta. Ainakin nämä kaksi on itselleni isoja määrittäviä tekijöitä ja molemmat ovat johtaneet hyvään. 

Muuton myötä oon saanut elämääni uusia ihmisiä, mistä en edelleenkään voisi olla kiitollisempi.

No kuitenkin jouluiseen aiheeseen. Ajattelin että voisin tehdä tälläisen listan mitä toivon joululta ja joulupyhiltä tänä vuonna:

• Joulurauhaa
• Kiireetöntä yhdessäoloa läheisten kanssa
• Jouluelokuva 
• Paljon unta 
• Lautapelejä sekä korttipelejä
• Joulusauna
• Hyvä mieli 
• Rentoja joulupyhiä

Semmoisia juttuja tuli itselle mieleen. Toivon, että jokaisen joulu menisi niissä merkeissä missä toivoisi sen menevän. Oikein rauhallista ja ihanaa joulua jokaiselle!

- Emma

Mitä tehdä 1-vuotiaan kanssa?

Vihdoin terveenä ja pääsen tännekin kirjoittamaan! 

Me oltiin siis jälleen flunssassa. Ensin oli viikon lapsi kipeä ja sen jälkeen toisen viikon me vanhemmat. Tuntuu, että muutaman viikon välein aina tulee joku flunssa tai muuta. Tiedän kyllä, että kaikilla lapsiperheillä on aivan sama tilanne, mutta onhan tää tosi voimia vievää hommaa.

No kuitenkin päivän aiheeseen, että mitä 1-vuotiaan kanssa voisi tehdä kotona? Jos on jo samat leikit leikitty päivästä toiseen (niin kuin meillä sairastelun aikaan.) Niin mitä keksiä enää kotona? Vastaukseni on siihen: askartelu yhdessä.

Me maalasimme viime viikonloppuna tytön kanssa vesiväreillä ja hän teki ihka ensimmäisen maalauksensa. Oli hupaisaa seurata sitä prosessia vierestä. Riitti että hänelle antoi kastetun pensselin ja hän sai itse ottaa mieleisiä värejä ja ryhtyä maalaamaan.

Jonkun aikaa hän viihtyi homman parissa, kunnes totesi ettei enää keskittymiskyky riitä. Tämäkin riippuu varmasti niin lapsesta, että jaksako vielä tämän ikäinen kauaa puuhastella. Oli kuitenkin hauskaa kokeilla tätä yhdessä.

Ollaan aikaisemmin piirretty paperille vahaliiduilla sekä värikynällä. Nekin ovat olleet hitti. Jopa mun läppärin kansi sai uuden ilmeen, kun joku oli mennyt siihenkin piirtämään. 😁

Tässä ollaan maalamassa ensimmäistä taideteosta.

Tässä lapsen maalaama kuva valmiina.

Jos vesiväreillä maalaaminen ei ole mielestä, niin toinen juttu mitä myös kokeilimme yhdessä oli: taikataikina. 

En tiedä onko se monille niin tuttu, mutta itse ohje on kyseiseen taikinaan tosi simppeli. Taikataikina on vähän niin kuin muovailuvahaa, siitä pystyy muotoilla halutessaan vaikka minkälaisia taideteoksia. Lisäksi taikina on täysin myrkytön. Eli ei haittaa jos lapsi sitä maistaa. Suolaa siinä on todella paljon, joten tuskin sitä hirveästi suuhun sen takia päätyy.

Laitan tähän tän ohjeen mitä itse käytin. Löydät ohjeen täältä.

Taikataikinan kanssa muovailua.

Tässä valmiit teokset. Tehtiin pienet reiät suurimpaan osaan noista, joten saadaan ne roikkumaan.

Tässä osa maalattuna. Lapsi sai itse maalata tuon yhden teoksen. Harmi vain että pensselistä irtosi jopa noita karvoja tuohon osaksi. Lisäksi noihin voi jälkikäteen tussilla kirjoittaa jotain jos haluaa.

Me kuitenkin teimme taikinan niin, että annoimme sen kohota tunnin, jonka jälkeen laitettiin se jääkaappiin ja jatkoimme seuraavana päivänä. Sitten teimme taikinasta kaikenlaisia eri muotoja ja taideteoksia.

Annoimme niiden kuivua huoneenlämmössä sen jälkeen. Toki olisi nuo voinut uuniinkin laittaa, mutta päätimme skipata sen vaiheen ja toteuttaa maalaamisen seuraavana päivänä.

Tosiaan kun taideteoksemme olivat kuivuneet, ryhdyttiin vielä maalaamaan niitä vesiväreillä. Tässäkin on ihan taivas rajana, että mitä niistä haluaa tehdä. Mikään pakkohan niitä ei ole edes maalata, ovat musta ihan hyviä ilmankin väriä. Taikina itsessäänhän on kauniin vaalean väristä.

Nämähän on hienoja koristeita esim. joulukuuseen, joululahjapakettiin, pöydälle tai näitä voi laittaa roikkumaan johonkin.

Myös sellainen vinkki, että näistä voi tehdä esim. vaikka valokuvakehykset tai mitä itse haluaa ja antaa esimerkiksi lahjaksi. Kivoja puuhasteluja yhdessä lasten kanssa! Jos joku innostuu tästä myös.

- Emma

Arkiruoat

Mitä arkiruokia teillä syödään? Meidän perheessä on ehdottomasti omat vakkarinsa, mitkä jaan kohta. Lapsen myötä on myös pitänyt ajatella ruokia erilailla, mikä ruoka sopii ja maistuu koko perheelle. Eniten meillä taidetaan syödä keittoja, kastikkeita, salaattia ja erilaisia laatikkoruokia.

Itse oon yleensä päävastuussa meidän perheen ruuanlaitosta, koska tykkään siitä. Se on näin äitinä varsin mieluisaa, kun saa hetken omaa aikaa samalla tehden koko perheelle syötävää. 

Yhdessä vaiheessa varsinkin kesäisin syötiin tosi paljon salaattia ja sitten siihen kylkeen laitettiin jotain kanaa/pihviä/naudanlihaa. 

Puhuin yhden mun ystävän kanssa joku aika sitten, et mitkä on meidän toistemme lempiruokia. Sitä oli niin hauskaa miettiä! Koska harvemmin kukaan sitä sulta kysyy ja sit ihan piti pysähtyä ja miettiä, et mikä se oikeesti on. Mä vastasin et mun lempiruoka on lohi ja peruna. Niin hyvää ja kalaakin voi valmistaa niin eri tavoin. 

Tässä muutamia kuvia meidän normaaleista arkiruoista, sekä muutama kuva vähän spessummasta ruoasta, kuten esim toi katkarapuskagen. Se on niin hyvää!

Reseptejä mulla ei oo oikein antaa, oon aina vaan googlannut jotain / soveltanut itse suurimmaksi osaksi. Osan myös teen vaan päästä. 

Hah, mua naurattaa, kun sanon että pidän ruuanlaitosta ja en tiedä oonko siinä mitenkään niin erityisen hyvä. Kutsuin mun ystävän meille kylään ja tarjosin ruokaa, no se kinkkukiusaus oli ihan liian suolaista ja sit nolostutti jälkeenpäin. Aina ei mee nappiin.

Olisi kiva kuulla muiden ihmisten lempiruokia ja mitkä on teidän arjen helpot arkiruoat!

- Emma